tiistai 2. syyskuuta 2014

Hätäapuvalkkujen huomioita..


Osallistuin tänään treeneihin hätäapuvalmentajan ominaisuudessa, ja olimme kollegoitten kanssa melko hämillämme siitä miten heikkoa monen pojan keskittyminen ja osallistuminen treeneissä oli. Viime vuosi meni vielä opettelun piikkiin, mutta totisesti kolmasluokkalaisten pitäisi alkaa jo osoittaa jonkinlaista kiinnostusta/arvostusta harjoittelua ja itse joukkuetta kohtaan. Kausi on jo täydessä vauhdissa, mutta moni peluri tuntuu vielä kelluvan keijärven aalloilla.

Alla lainaus JoJo-Jannen viisaista sanoista viime vuoden valhempainpalaverin jälkeisestä tiedotteesta. Nämä asiat on viime vuonna yhdessä sovittu, joten olettaisin niiden olevan yhä voimassa. Näiden sääntöjen toteutumista ei kuitenkaan huomannut käytännössä mitenkään, vaan osa porukasta on taantunut käytöksessä takaisin viime alkukauden tasolle.

"
Kehitettävät asiat:
  • Harjoituskuri, tässä paljon kehitettävää. Poikien keskittyminen ja kuunteleminen heikkoa. Tähän panostettava.
    • Pilliin viheltäminen. Kun vihelletään, kokoonnutaan reippasti valmentajan luokse ja kuunnellaan.
    • Kuuntelu. Kun valmentaja puhuu, ei hälistä ja keskustella muiden kanssa.
    • Tekeminen ja tietoisuus mitä ollaan tekemässä harjoituksissa seuraavaksi.
  • Käyttäytyminen ja käytös hoidettava kotona puhumalla ja tekemällä selväksi miten harjoituksissa toimitaan. 
  • Kallista saliharjoitusaikaa ei kannata tuhlata hälinään ja hössötykseen. Tehokas harjoitusohjelma edellyttää että kaikki keskittyvät ohjeisiin ja antavat myös kavereille keskittymisrauhan. 
  • Jatkossa harjoituksissa käytössä jäähypenkki. Jäähylle joutuu kun toistuvasti häiritsee harjoitusten kulkua, valmennusta tai pelikavereita. Jatkuvasta häiriköinnistä ilmoitetaan myös pelaajan kotiin.
"

Nyt on todellakin on syytä kerrata uudelleen kotona miten kilpailutoimintaan osallistuvassa juniorijoukkueessa toimitaan. Treeneissä ei ole tarkoitus kikattaa kaverin kanssa vaan kuunnella ohjeita, toteuttaa niitä käytännössä ja sitä kautta kehittyä sekä yksilönä että joukkueena. Minkäänlainen häröily, hössötys tai löysäily ei kuulu joukkueurheiluun vaan se pilaa sekä valmentajan että joukkuekavereiden harjoitusinnon. 

Kirsikkana kakun päälle kolme huomionarvoista asiaa pohdittavaksi:
  • Syöttöpeli. Se ei kehity jos ei sitä treeneissä harjoitella. Lainaa siis palloa kaverille sen sijaan että kuskailet sitä yksin. Yksilöiden maalimäärillä harjoituksissa ei ole mitään merkitystä, niistä ei jaeta palkintoja eikä niitä kukaan laske. Hienon syöttökuvion päätteeksi porukalla tehty maali on sata kertaa hienompi kuin itsekkäästi pujoteltu. Kun syötöt toimii treenissä, toimii ne myös peleissä. 
  • Harjoitustempo. Urheilussa on paria poikkeusta lukuunottamatta tarkoitus edetä juosten. Kävelyvauhti ei useinkaan riitä.
  • Harjoitusaktiivisuus. Kausi on alkanut, missä pelaajat? Joukkueessa 18 pelaajaa, treeneissä jatkuvasti niukat 10.