Sunnuntaiaamuna ajelimme sakeassa lumipöllyssä kohti Hämeenlinnaa. Melko suoran ja leveän tien ansiosta Jukolan koulun pihaan kaartaneiden autojen lukumäärä oli osimoilleen sama kuin liikuntakeskukselta matkaan lähtiessä. Vastassa oli taas tutut joukkueet, Steelers, Steeler ja Steelers.
Päivä alkoi Valkoisen joukkueen ottelulla Steelersin mustaa vastaan. Pojilla taisi jäädä jalat autoon, ensimmäinen erä meni ihmetellessä vastustajan vauhtia. Pelin keskivaiheilla koivet saatiin sulateltua, ja kavensimmekin Steelersin johdon jo 5-4:een. Vastustajalla kuitenkin oli vielä yksi vaihde reservissä. Viimeisessä erässä Steelers varmisti voittonsa takomalla pallon kaksi kertaa ohi meidän hyvin pelanneen maalivahdin. Meiltä jänisvaihdetta ei enää löytynyt, vaan loppunumerot olivat muistaakseni 7 - 4 isännille.
Seuraavaksi vuorossa oli Sininen joukkue, vastustajanaan Steelersin valkoiset. Tästä pelistä minulle ei tallentunut muistiin juuri muuta kuin että peli oli tasaista ja tiukkaa, paikkoja oli molemmilla. Loppunumerot kirjattiin kotijoukkueen eduksi 9 - 6. Hyvä vääntö kuitenkin, ei se voittokaan kaukana ollut.
Valkoisten toinen peli Steelersin värikaimaa vastaan oli tiukka ja vähämaalinen. Jos en ihan pieleen muista niin YPa meni alussa johtoon. Steelers kuitenkin kuittasi ja pisti vielä yhdellä paremmaksi. 2 - 1 -tilanteessa meillä oli tolppalaukaus, joten pikkasen paremmalla flaksilla taiston suunta olisi voinut kääntyäkin. Yritystä oli, mutta maaliin asti pikkuvalkoista ei enää saatu. Steelers sen sijaan sai, kaksikin kertaa. Loppunumerot olivat kuitenkin varsin maltilliset 4 - 1.
Päivän viimeinen koitos osui sinisille. Vastassa oli Steelersin vuotta nuoremmat. Ottelussa isännän elkein esiintynyt YPa sininen pääsi harjoittelemaan maalintekoa oikein urakalla. Vuoden ikäero toi henkisen yliotteen jonka turvin peli painettiin kerta toisensa jälkeen kotijoukkueen päätyyn. Lähes joka toisen hyökkäyksen jälkeen tuo pienen pieni ekaluokkalainen sai kalastella reikäpalloa verkoistaan. Loppunumerot kirjattiin murskaavasti 3 - 16. Voitonjuhlat pidettiin maltillisina, koska pienempää ei saa kiusata :)
Lisää kuvia turnauksesta Kuvat -välilehdellä!
Kokonaisuutena turnauksesta jäi allekirjoittaneelle mieleen muutama kohokohta:
1. Pelien tasaisuus. Maalierot Steelersin 05-syntyneitä vastaan olivat melko niukkoja, ja pienellä onnettaren peliin puuttumisella sarjapisteitä olisi voinut ropsahdella enemmänkin.
2. Maalintekijöitä oli toki muitakin, mutta vahvasti urakoinut Eemil onnistui toimittamaan pallon niin monta kertaa vastustajan verkkoon että jos pistepörssiä pidettäisiin loppusi sen pitäjältä pisteet kesken.
3. Maalivahdit. Valmentaja-Jyri joutuu aina turnausaamuna ennen ensimmäistä peliä jupisemaan pukukopissa maalivahti-monologin, tarkoituksenaan houkutella esiin vapaaehtoisia liimanäppejä puolustuksen viimeiseksi lukoksi. Parissa viime turnauksessa näkemieni koppien perusteella kyvykkäitä kassareita on useita, joten eiköhän jatkossa helpoteta Jyrin urakkaa hiukan ja lopeteta turha ujostelu. Rohkeasti käsi pystyyn vaan jos ja kun tiedät omaavasi tarvittavat kyvyt.
4. Syöttöpeli. Varsinkin Sinisten viimeisessä pelissä pallo kiersi mallikkaasti pelaajalta toiselle. Tätä lisää niin seuraavalla kerralla Steelers, Steeler ja Steelers jää ilman pisteitä. Säbä on joukkuepeli, ja syöttelemällä päästään paremmin ja nopeammin hyökkäyksiin kuin palloa kuskaamalla.
5. Taistelu. Pelit pelattiin hyvällä moraalilla loppuun asti, missään vaiheessa ei laskettu leukaa rintaan ja luovutettu.
Tästä on hyvä jatkaa!
